Juokukoulua on nyt takana 5 viikkoa. Melkoista tuskaa nämä viikot on olleet, koska jaloissa on tuntunut siltä, kuin joku survoisi niihin puukkoja. Eilen vihdoinkin tapahtui huikaiseva edistys, eikä jalkoihin sattunut oikeastaan ollenkaan. Vain pieniä tuntemuksia, mutta niitä voi jo kutsua normaaliksi, eivätkä ne haitanneet menoa yhtään.

Eilen oli toinen 45 minuutin lenkki tyylillä 5 min. kävelyä ja 5 min. juoksua. En ihan kaikkia 5 minuutin juoksupätkiä jaksanut juosta kunnon puolesta, mutta yritin kuitenkin.

Paino onkin sitten eri juttu... Viime viikonloppuna oli kaveripariskunnan ystävänpäiväbileet ja tuli lapattua ns. kaksi käsin boolia. Ilta venähti ja ravintelin kautta kotiin aamun pikkutunteina. Koko viikko on mennyt taas korjatessa viikonloppuna räjähdysmäisesti noussutta painoa. Nyt ollaan taas takaisin toissa viikon lukemassa 100,2. Voi vitjat, mitä jojoilua. Nyt päätin lopettaa alkoholilla läträämisen kuukaudeksi. Seuraavan kerran sitten maaliskuun lopulla, kun olemme lähdössä Tallinnaan. Ja silloinkin normaalijärjen rajoissa. =)

Mutta juoksuun olen siis todella tyytyväinen ja iloinen. Kyllä tämä taitaa sittenkin tästä lähteä sujumaan!